Isonkyrön helluntaiseurakunnan suunnitelma alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaaviksi toimiksi

Yleistä

Lastensuojelun tavoitteena on lapsen turvallisen kasvuympäristön, tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen sekä erityisen suojelun varmistaminen. Lastensuojeluun liittyviä seurakunnan tehtäviä ovat ennaltaehkäiseminen, varhainen puuttuminen ja viranomaisyhteistyö sekä perheen tukiverkostona toimiminen prosessin eri vaiheissa. Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta.

Toimintatapojemme avulla huolehdimme alaikäisten koskemattomuudesta ja ehkäisemme turvallisuutta vaarantavia tapahtumia ja tekoja.

Tiedotamme toimintatavoistamme kaikkia seurakunnan toiminnassa olevia vapaaehtoisia ja vastuunkantajia. Isonkyrön helluntaiseurakunnan hallitus on hyväksynyt toimintatavat ja valvoo, että niitä noudatetaan sovitulla tavalla.

Turvallisuudella ja koskemattomuudella tarkoitetaan sitä, että

lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat
lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan
lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan
lasta suojellaan seksuaalirikoksilta, väkivaltarikollisuudelta, päihteiltä ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä.

Kaltoinkohtelu on vanhempien tai muiden aikuisten toimintaa, joka vahingoittaa lasta henkisesti tai fyysisesti. Lapsen kaltoinkohtelu sisältää kaikki ne vanhempien tai muiden aikuisten teot ja tekemättä jättämiset, jotka aiheuttavat lapselle vahinkoa. Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä tai henkistä pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä.

Seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä tai sen epäily

Seksuaalinen hyväksikäyttö on erityisen vahingollista, koska sen vaikutukset ovat yleensä pitkäaikaisia ja koskettavat elämän eri osa-alueita. Seksuaalista hyväksikäyttöä esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa sekä monenlaisissa yhteisöissä, myös seurakunnissa. Lapsen seksuaalisella hyväksikäytöllä ja häirinnällä tarkoitetaan alle 16-vuotiaan lapsen koskemattomuutta loukkaavia tekoja, joihin kuuluvat muun muassa:

  • Nimittely

  • Tirkistely

  • Sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet

  • Vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset

  • Seksuaalinen koskettelu kuten nipistely, suutelu, puristelu

  • Puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet

  • Kuvaaminen seksuaalisessa tarkoituksessa

  • Halventavat ja seksistiset vitsit

  • Toistuvat seksuaalissävytteiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut

  • Saattaminen paljastamaan sukupuolielimensä

  • Saattaminen koskettamaan toisen henkilön sukupuolielimiä tai osallistumaan sukupuoliseen toimintaan

  • Saattaminen katsomaan pornografista materiaalia tai toisen henkilön sukupuolielimiä

  • Yhdyntä tai sen yritys

    Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän tuntee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa vakavasti.

    Häirintää voi tapahtua myös lasten ja nuorten välisissä suhteissa. Huonoa käytöstä on esimerkiksi loukkaava nimittely. Aikuisen kasvatustehtävään kuuluu näihin tilanteisiin puuttuminen. Lasten ja nuorten rajat ovat aikuisen vastuulla. Puuttumattomuus tulkitaan usein äänettömäksi hyväksymiseksi.

    Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on syytä epäillä, jos lapsen puheissa on viitteitä siitä. Lapset puhuvat harvoin suoraan hyväksikäytöstä, ja heidän antamansa vihjeet asiasta jäävät helposti huomiotta. Tavallisimmin epäily herää lapsen muuttuneesta käyttäytymisestä tai oireiden perusteella. Lapsella voi olla fyysisiä jälkiä, levottomuutta, aggressiivisuutta tai ikään kuulumatonta seksuaalisuuden ilmentämistä.

    Selvien oireiden puuttuessa tulee muistaa, että oireet voivat johtua myös monista muista syistä. Kun huoli on herännyt, lapsen tilanne tulee selvittää, vaikka kyse ei olisikaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

    Isonkyrön helluntaiseurakunnassa selvitetään välittömästi toiminnassa mahdollisesti ilmenevät epäilyt alaikäisen lapsen koskemattomuutta ja turvallisuutta vaarantaneista tapahtumista ja teoista.


    Ennaltaehkäisy

    Tärkeää on yhteiset ja selkeät toimintatavat, jotka ennaltaehkäisevät häirintää ja kiusaamista ja mahdollistavat nopean puuttumisen kiusaamis- ja häirintätapauksissa.

    On ensiarvoisen tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tiedostavat mahdolliset ongelmat ja puuttuvat ajoissa tilanteisiin, joissa häirintää tai muuta epätervettä vallankäyttöä on aihetta epäillä.

    Yleisesti puutumme epäasialliseen käyttäytymiseen matalla kynnyksellä ja sellainen otetaan puheeksi välittömästi. Myös jos nuoren käyttäytyminen aikuista kohtaan on epäasiallista, asiaan puututaan heti.

    Avoin ja jatkuva, ketään syyttelemätön keskustelukulttuuri on paras suoja ehkäistä epätoivottuja tilanteita.

    Käytäntöjä alaikäisten turvallisuuden varmistamiseksi:

    - Lasten kanssa toimivien henkilöiden osalta sekä työsuhteessa olevien että vapaaehtoisten rikostaustat selvitetään.

    - Seurakunnalla on nimetty vastuuhenkilö alaikäisten turvallisuutta koskevissa kysymyksissä (hallituksen puheenjohtaja/pastori).

    - Häirintää ehkäisevää ilmapiiriä vahvistetaan ohjeistuksella sekä julkisesti tiedottamalla. Ohjeistus on kaikkien luettavissa seurakunnan nettisivuilla.

    - Toiminnassa pyritään siihen, että alaikäisten kanssa toimittaessa paikalla on aina vähintään kaksi aikuista.

    - Ennaltaehkäiseviin toimintatapoihin kuuluu, että tämä ohje läpikäydään keskustellen vähintään kerran vuodessa. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuukantajien tulee käydä vähintään kerran vuodessa läpi vakituisen toiminnan turvasuunnitelma sekä leirien turvakoulutus aina ennen leirin alkamista.


    Puuttuminen

    Toimintaohje huolen herätessä

    Varhainen puuttuminen lapsen kaltoinkohteluun on ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisimman aikainen puuttuminen ehkäisee ongelmien kasaantumista ja pahenemista sekä katkaisee väkivallan kierteen.

    Varhaisen puuttumisen vaiheita ovat

    - huolen tunnistaminen,
    - huolen ottaminen puheeksi lapsen, nuoren tai vanhemman kanssa - sekä lasta ja perhettä tukeva toiminta.

    Seurakunnan lapsi- tai nuorisotyöntoimijat saattavat olla lapsen tai nuoren ainoita luottamusta herättäviä aikuisia, minkä vuoksi heillä täytyy olla tieto siitä, kuinka toimia. Seurakunta voi antaa merkittävää tukea lapselle ja perheelle yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

    Huolen herätessä lapsen tai nuoren kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti laajemman ymmärryksen saamiseksi ennen kuin asiaa viedään eteenpäin, ellei tämä ole tilanteen kannalta mahdotonta. On kuitenkin varottava, ettei johdattele lasta kertomaan asiasta aikuisen oletusten suuntaisesti.

    Ilmoitusvelvollisuus

    Lastensuojeluilmoitus on lastensuojelulain mukaan tehtävä viipymättä, jos
    seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.(Lastensuojelulaki 2007/417, 25. S). Kriteerien täyttyessä lastensuojeluilmoitus tule aina tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltäisivät sen tekemisen.

    Lastensuojeluilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka
    liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiin, kehitystä vaarantavin tekoihin tai olosuhteisiin (lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat) tai lapsen omaan käyttäytymiseen (riippuvuudet, mielenterveysongelmat, itsetuhoisuus).

    Lastensuojeluilmoitus tehdään ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa, virka-ajan ulkopuolella tai kun lapsen asuinkuntaa tai kunnan lastensuojelun yhteystietoja ei ole mahdollista saada selville, ilmoitus voidaan tehdä terveyskeskuksen päivystykseen tai hätäkeskukseen numeroon 112.

    Ilmoitus voidaan tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa. Ilmoitusta tehdessä apuna voi käyttää lastensuojeluilmoituslomaketta, jonka saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

    Ilmoituksen tekemiseen on velvoitettu se henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. Lähtökohtana on, että ilmoituksen tekemisestä on hyvä kertoa vanhemmille luottamuksen säilyttämiseksi.


    Isonkyrön helluntaiseurakunnan toimintatavat häirintä- tai hyväksikäyttöepäilyjen tai - tapausten ilmaantuessa:

    o Vastuu asian hoitamisesta on aikuisilla, ei lapsilla tai nuorilla


    o Tarkistamme huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt ja olemme kaikissa tapauksissa yhteydessä vapaaehtoiseen ja lapsen vanhempiin.

    Kaikista häirintäepäilyksistä ja ilmoituksista pitää viiveettä ilmoittaa seurakunnan johdolle (pastori, hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja) ja sopia heidän kanssaan jatkotoimenpiteistä. Puheenjohtaja/pastori Joni Matilainen, varapuheenjohtaja Hannu Piippo.

    Epäilystä/ilmoituksesta ei saa puhua kenenkään ulkopuolisen tai asiaankuulumattoman kanssa. Älä anna asiasta tiedotetta julkisuuteen, ellei se ole seurakunnassa sinulle määrätty tehtävä. Muista epäillyn henkilön oikeudet. Aiheettomasti saatu seksuaalirikollisen leima voi pilata elämän ja perhesuhteet vuosiksi eteenpäin.

    Pastori, hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on yhteydessä molempiin osapuoliin ja alaikäisen vanhempiin sekä muihin tarpeelliseksi katsomiinsa tahoihin asian selvittämiseksi. Tilanteen niin vaatiessa pyydämme keskusteluapua neuvoa antavalta vaitiolovelvolliselta asiantuntijalta.

    Kaikkiin alaikäisten häirintää koskeviin valituksiin tai epäilyihin suhtaudutaan vakavasti. Lähtökohtana on aina häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön oma kokemus. Vaikka kysymyksessä ei olisi vakava epäily hyväksikäytöstä, vaan huoli aikuisen tai nuoren epäsopivasta käyttäytymisestä, siihen tulee puuttua.


    o Rikosepäilyihin puutumme välittömästi. Jos on syytä epäillä, että kyseessä on rikoslaissa mainittu teko, olemme viipymättä yhteydessä poliisiin ja lastensuojeluviranomaisiin.

    Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta kuuluu aina moniammatilliselle ryhmälle, ei yksin seurakunnan toimijoille.

    Poliisi selvittää, onko tapahtunut rikos, missä olosuhteissa se on tapahtunut ja keitä asia koskee.

    Toimimme poliisin ja lastensuojeluviranomaisten ohjeiden mukaan. Lastensuojeluviranomaiset ja poliisi neuvovat tapauskohtaisesti, miten toimia.

    Seurakunnan johto on yhteydessä myös lapsen vanhempiin ja epäiltynä olevaan henkilöön. Varmistamme, että kaikkia osapuolia, mahdollista epäiltyä, uhria ja uhrin vanhempia kuullaan huolellisesti tapahtuneesta.

    Seurakunnan johto (pastori, hallitus/vanhimmisto) avustavat poliisia sekä vastaavat kaikesta tarpeellisesta tiedottamisesta.


    o Huolehdimme, ettei mahdollinen häirintä ja hyväksikäyttö jatku.

    Jos kyseessä on vakavampi epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja mahdollisen tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta, heihin otetaan yhteyttä.

    Tilanteen selvittelyssä mukana olevien toimijoiden velvollisuutena on varmistaa, että epäasiallinen toiminta ei jatku.

    Toimitaan lasten ja nuorten edun mukaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Suojelemme lasta. Koko sen ajan, kun selvitysprosessi on kesken, lapsi tarvitsee ympärilleen häntä tukevia ihmisiä.


    o Viestintämme on selkeää ja totuudenmukaista.

    Huolehdimme, että kaikki osapuolet tietävät, miten valituksen tai epäilyn käsittely etenee seurakunnassa. Seurakunnasta ulospäin viestittäessä huolehdimme sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta.

    Viestinnästä asiaan liittyen on sovittava seurakunnan pastorin, hallituksen/vanhimmiston kanssa. Seurakunnan nimeämä edustaja vastaa tiedottamisesta seurakunnan sisällä että ulospäin.

    Seura päättää selvitysten valmistuttua jatkotoimenpiteet, joita voivat olla esimerkiksi poliisille tai lastensuojelulle ilmoittaminen, asiasta sopiminen, varoituksen antaminen, toiminnasta sulkeminen tms.


    Rikostaustaote

    Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä.

    Lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä sovelletaan henkilöihin, jotka toimivat vapaaehtoisena lasten parissa.

    Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, johon henkilöt, vapaaehtoiset, osallistuvat, omasta tahdostaan, oman valintansa ja motivaationsa mukaisesti ilman työ- tai virkasuhdetta vapaaehtoistoiminnan järjestäjään.

    1.5.2014 voimaan tullut laki edellyttää rikostaustoja selvittävältä taholta:

    • ohjeistusta alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaavista toimista (tämä ohje)

    • niiden tehtävänkuvien arvioimista, joissa rikostaustan tarkistaminen katsotaan tarpeelliseksi.

    Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu:

    1. säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa ja

    2. henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisen kanssa ja

    3. tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus.

    Vapaaehtoisten lapsi -ja nuorisotyöntekijöiden (koskee myös lasten -ja nuortenleirejä) toimenkuva sisältää:

    • säännöllistä alaikäisten opetusta ja ohjausta
    • henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa

    • tehtävän hoitamista yksin tai olosuhteissa, joissa ei voida ohjeistuksesta huolimatta taata alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta.

    Näin ollen vapaaehtoisten tehtävänkuva katsotaan sellaiseksi, että seurakunnalla on mahdollisuus selvittää näiden rikostausta.


    "Rikostaustaotteeseen merkitään ainoastaan ne rikosrekisteriin sisältyvät tiedot, joilla on arvioitu olevan erityistä merkitystä, kun henkilö työskentelee lasten kanssa.

    Otteeseen merkitään siten tiedot ratkaisusta, jolla henkilö on tuomittu seuraavista rikoksista:

    1. Lapseen kohdistuvat rikokset
    sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
    törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
    lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
    törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
    seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta
    lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin

    2. Seksuaalirikokset raiskaus

    törkeä raiskaus
    pakottaminen sukupuoliyhteyteen
    pakottaminen seksuaaliseen tekoon
    seksuaalinen hyväksikäyttö
    seksuaalinen ahdistelu
    seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö
    paritus
    törkeä paritus
    sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen

    3. Väkivaltarikokset tappo

    murha
    surma
    törkeä pahoinpitely törkeä ryöstö

    4. Vapauteen kohdistuvat rikokset ihmiskauppa

    törkeä ihmiskauppa 5. Huumausainerikokset

    huumausainerikos
    törkeä huumausainerikos huumausaineen käyttörikos huumausainerikoksen valmistelu huumausainerikoksen edistäminen törkeä huumausainerikoksen edistäminen

    Otteeseen merkitään tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista, jotka on tuomittu lapseen kohdistuvista rikoksista tai seksuaalirikoksista sekä toisissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tuomituista vastaavista rikoksista. Lisäksi otteelle merkitään tieto toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetusta kiellosta työskennellä tai muuten toimia alaikäisten parissa.

    Jos henkilö ei ole syyllistynyt edellä tarkoitettuihin rikoksiin, rikostaustaote sisältää todistuksen tästä. Rikostaustaotteesta ei siten ilmene, jos rikosrekisterissä on tieto muusta kuin edellä luetelluista rikoksista.

    Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun se esitetään työnantajalle tai viranomaiselle."

    - www.oikeusrekisterikeskus.fi


    Merkintä rikosrekisteriotteessa ei estä henkilön ottamista tehtävään. Seurakunnan vastuuhenkilöiden tehtävä on arvioida, voidaanko kyseinen henkilö ottaa tehtävään.

    Myös Isonkyrön helluntaiseurakunnan vakituisille työntekijöille tehdään rikosrekisteriotteen tarkistus.

    Otteen vastaanottaa ja tarkistaa seurassa se henkilö (palkattu päätoiminen työntekijä tai hallituksen jäsen), joka on päättämässä, annetaanko vapaaehtoiselle kysymyksessä oleva tehtävä.

    Otteelta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista kenellekään muulle, ei seurakunnan toiminnassa oleville eikä ulkopuolisille. Henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata rikoslain mukainen rangaistus.

    Seurakunnalla ei ole oikeutta tehdä vapaaehtoisen henkilötietoihin muita merkintöjä kuin tiedon siitä, että rikosrekisteriote on tarkistettu sekä otteen päiväyksen.

    Vapaaehtoisen henkilötietoihin ei saa koskaan tehdä merkintää siitä, onko otteelle merkitty rikostietoja vai ei. Seuran on luovutettava ote vapaaehtoiselle heti kun ote on tarkistettu.

    Jos vapaaehtoinen ei tule kohtuullisen ajan kuluessa noutamaan toiminnan järjestäjälle lähetettyä rikosrekisteriotetta, ote hävitetään luotettavalla tavalla, esimerkiksi silppuamalla.



    Tässä suunnitelmassa käytetyt lähteet:

    - Suomen helluntaiseurakuntien lapsi- ja nuorisotyön turvaohjeisto. (IK-opiston nuorisotoiminnot ja Aikamedia Oy)

    - www.oikeusrekisterikeskus.fi

    - www.taekwondoacademy.fi 

    - www.orimattilanpedot.fi

    - fchonka.fi

    - www.tapiolanhonka.fi

    - www.sbvantaa.fi